Title Tag: Laskeminen päivämäärillä – päivien ja määräaikojen laskeminen

Laskeminen päivämäärillä tarkoittaa päivien, viikkojen tai kuukausien lisäämistä tai vähentämistä päivämäärästä sekä kahden päivämäärän välisen ajan selvittämistä.

Tällaisia laskuja tarvitaan jatkuvasti arjessa: kun lasketaan eräpäivää, toimitusaikaa, lomapäiviä tai vaikka sopimuksen määräaikaa.

Tällä sivulla käymme selkokielisesti läpi, miten päivämäärillä lasketaan, mitä sudenkuoppia laskuihin liittyy ja miten karkausvuodet sekä viralliset määräajat vaikuttavat tulokseen.

Päivämäärälaskin

Laske joko kahden päivämäärän välinen aika tai lisää/vähennä päiviä.

Mitä päivämäärillä laskeminen tarkoittaa?

Päivämäärillä laskeminen jakautuu kahteen päätyyppiin.

Ensimmäinen on päivien lisääminen tai vähentäminen: lähtöpäivämäärään lisätään tai siitä vähennetään tietty määrä päiviä, viikkoja tai kuukausia, jolloin saadaan uusi päivämäärä.

Toinen on kahden päivämäärän välisen ajan laskeminen: selvitetään, kuinka monta päivää (tai viikkoa, kuukautta tai vuotta) kahden päivämäärän välillä on.

Molemmat ovat helppoja periaatteessa, mutta käsin laskettuna virhealttiita, koska kuukausissa on eri määrä päiviä ja karkausvuodet lisäävät helmikuuhun yhden päivän.

Päivien lisääminen päivämäärään

Kun lisäät päiviä päivämäärään, laskuri siirtyy eteenpäin kalenterissa ja ottaa automaattisesti huomioon kuukausien pituudet ja karkausvuodet.

Otetaan esimerkki:

  • Lähtöpäivä: 15.6.2026
  • Lisätään: 100 päivää
  • Tulos: 23.9.2026

Sama pätee taaksepäin. Jos vähennät päiviä, laskuri siirtyy kalenterissa taaksepäin.

Huomaa, että laskutapa vaikuttaa tulokseen: jos laskuun lasketaan mukaan sekä alku- että loppupäivä, tulos on eri kuin jos lasketaan vain niiden välissä olevat päivät. Tästä lisää alempana.

Päivien määrä kahden päivämäärän välillä

Kahden päivämäärän välinen aika saadaan vähentämällä aikaisempi päivämäärä myöhemmästä.

Esimerkki:

  • Alkupäivä: 1.1.2026
  • Loppupäivä: 31.12.2026
  • Väliin jää: 364 päivää

Tässä on tärkeä huomio laskutavasta. Tulos 364 kertoo, montako päivää päivämäärien välissä on. Jos haluat tietää, kuinka monta kalenteripäivää jakso kattaa alku- ja loppupäivä mukaan lukien, lisää tulokseen yksi – tällöin vastaus on 365 päivää.

Kannattaa siis aina miettiä, lasketaanko reunapäivät mukaan vai ei.

Karkausvuodet ja kuukausien pituudet

Päivämäärälaskujen suurin virhelähde on kuukausien vaihteleva pituus ja karkausvuodet.

Kuukausien pituudet

Kuukausissa on 28–31 päivää. Alla oleva taulukko näyttää jokaisen kuukauden pituuden.

Kuukausien pituudet

Muista karkausvuosi: helmikuussa on silloin 29 päivää.

31 päivää
Tammi, maalis, touko, heinä, elo, loka, joulu
30 päivää
Huhti, kesä, syys, marras
28 tai 29 päivää
Helmikuu (29 karkausvuonna)
Vuosi
365 päivää, karkausvuonna 366
KuukausiPäiviä
Tammikuu31
Helmikuu28 (karkausvuonna 29)
Maaliskuu31
Huhtikuu30
Toukokuu31
Kesäkuu30
Heinäkuu31
Elokuu31
Syyskuu30
Lokakuu31
Marraskuu30
Joulukuu31

Milloin vuosi on karkausvuosi?

Karkausvuonna helmikuussa on 29 päivää ja koko vuodessa 366 päivää tavallisen 365:n sijaan.

Karkausvuoden säännöt ovat:

  • Vuosi on karkausvuosi, jos se on jaollinen neljällä.
  • Poikkeus: täydet vuosisadat (jaollisia sadalla) eivät ole karkausvuosia…
  • …paitsi jos ne ovat jaollisia myös 400:lla.

Esimerkkejä: vuosi 2024 on karkausvuosi, 2025 ja 2026 eivät ole. Vuosi 2000 oli karkausvuosi (jaollinen 400:lla), mutta 1900 ja 2100 eivät ole.

Työpäivät ja kalenteripäivät

Kaikissa laskuissa ei lasketa kaikkia kalenteripäiviä, vaan joskus vain työpäiviä eli arkipäiviä.

Kalenteripäivät sisältävät kaikki viikonpäivät, myös lauantait, sunnuntait ja pyhäpäivät.

Työpäivät (arkipäivät) ovat yleensä maanantaista perjantaihin, ja niistä jätetään pois viikonloput sekä arkipyhät.

Ero on käytännössä merkittävä. Esimerkiksi laskun eräpäivä ilmoitetaan usein kalenteripäivinä, kun taas viranomaisten käsittelyajat saatetaan ilmoittaa työpäivinä.

Määräajat Suomessa

Virallisilla määräajoilla, kuten valitusajoilla, on Suomessa oma laskusääntönsä.

Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/1930) määrää, että sitä päivää, josta määräaika alkaa (esimerkiksi tiedoksisaantipäivä), ei lasketa mukaan määräaikaan. Lauantait ja sunnuntait lasketaan kuitenkin mukaan.

Tärkeä poikkeus koskee määräajan viimeistä päivää. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, tehtävän saa toimittaa vasta ensimmäisenä sitä seuraavana arkipäivänä.

Tämä on hyvä pitää mielessä, sillä pelkkä päivien laskeminen kalenterista ei aina anna oikeaa määräpäivää virallisissa asioissa.

Tämä sivu on yleistä tietoa päivämäärien laskemisesta. Yksittäisen määräajan sitovan laskennan osalta kannattaa aina tarkistaa tiedot asianomaiselta viranomaiselta tai päätöksen muutoksenhakuohjeesta.

Mihin päivämäärillä laskemista tarvitaan?

Päivämäärälaskuja tarvitaan monissa arjen ja työelämän tilanteissa, esimerkiksi:

  • Laskujen ja maksujen eräpäivien selvittämiseen.
  • Toimitus- ja käsittelyaikojen arviointiin.
  • Sopimusten ja takuiden voimassaolon laskemiseen.
  • Lomapäivien ja poissaolojen laskemiseen.
  • Tapahtumien ja projektien aikataulutukseen.

Jos haluat laskea tarkan iän päivämäärien perusteella, voit käyttää myös erillistä ikälaskuria. Raskauden ajankohtien laskemiseen sopii puolestaan raskauslaskuri.

Yhteenveto

Päivämäärillä laskeminen tarkoittaa joko päivien lisäämistä tai vähentämistä päivämäärästä tai kahden päivämäärän välisen ajan selvittämistä.

Suurimmat virhelähteet ovat kuukausien vaihteleva pituus ja karkausvuodet, jotka päivämäärälaskin ottaa automaattisesti huomioon. Lisäksi kannattaa aina miettiä, lasketaanko reunapäivät mukaan ja lasketaanko kalenteripäiviä vai työpäiviä.

Virallisissa määräajoissa noudatetaan Suomessa erillistä lakia, jonka mukaan viimeinen päivä voi siirtyä seuraavaan arkipäivään.

Usein kysytyt kysymykset

Miten lasken päivien määrän kahden päivämäärän välillä?

Vähennä aikaisempi päivämäärä myöhemmästä. Tulos kertoo päivien määrän päivämäärien välissä. Jos haluat laskea jakson alku- ja loppupäivän mukaan, lisää tulokseen yksi.

Otetaanko lauantait ja sunnuntait mukaan laskuun?

Riippuu laskutavasta. Kalenteripäiviä laskettaessa viikonloput lasketaan mukaan. Työpäiviä eli arkipäiviä laskettaessa viikonloput jätetään pois.

Miten karkausvuosi vaikuttaa laskuun?

Karkausvuonna helmikuussa on 29 päivää ja vuodessa 366 päivää. Jos laskettava jakso ulottuu karkausvuoden helmikuun yli, mukaan tulee yksi ylimääräinen päivä.

Mikä vuosi on karkausvuosi?

Vuosi on karkausvuosi, jos se on jaollinen neljällä, mutta ei sadalla – ellei se ole jaollinen myös 400:lla. Esimerkiksi 2024 on karkausvuosi, 1900 ei ollut ja 2000 oli.

Miten viralliset määräajat lasketaan Suomessa?

Määräajan alkupäivää ei lasketa mukaan, mutta viikonloput lasketaan. Jos viimeinen päivä on lauantai, sunnuntai tai pyhäpäivä, tehtävän saa toimittaa seuraavana arkipäivänä. Yksittäisen määräajan tarkistat aina asianomaiselta viranomaiselta.

Mitä eroa on kalenteripäivillä ja työpäivillä?

Kalenteripäiviä ovat kaikki viikonpäivät, myös viikonloput ja pyhät. Työpäiviä eli arkipäiviä ovat yleensä maanantaista perjantaihin, arkipyhät pois lukien.