Kun sairaus tai tapaturma estää työnteon, ensimmäinen huoli on usein toimeentulo: kuinka kauan työnantaja maksaa sairausajan palkkaa ja missä vaiheessa vastuu siirtyy Kelalle. Vastaus riippuu kolmesta asiasta – työsopimuslain vähimmäissuojasta, alan työehtosopimuksesta ja työsuhteen kestosta.
Tällä sivulla käydään läpi, kuinka pitkältä ajalta ja kuinka suurta sairausajan palkkaa maksetaan, miten työehtosopimukset pidentävät jaksoa, milloin Kelan sairauspäiväraha alkaa ja mitä erityistilanteita kannattaa tuntea. Nettopalkan voit arvioida erikseen palkkalaskurilla.
Työsopimuslain vähimmäissuoja
Jos työhön ei sovelleta työehtosopimusta, noudatetaan työsopimuslain 2 luvun 11 §:ää. Sen mukaan työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä. Arkipäiviksi lasketaan myös lauantait, mutta ei sunnuntaita eikä pyhäpäiviä.
Palkan suuruus riippuu työsuhteen kestosta sairastumishetkellä:
- Jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden, palkka on 100 % normaalista ansiosta.
- Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, palkka on 50 % normaalista ansiosta.
Ratkaisevaa on työsuhteen pituus sinä hetkenä, jolloin työkyvyttömyys alkaa. Sama minimisuoja koskee myös osa-aikaisia ja määräaikaisia työntekijöitä.
Huomio: ensimmäisen päivän palkkaa koskeva lakimuutos on valmistelussa
Nykylain mukaan ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on palkallinen. Hallitusohjelmaan on kuitenkin kirjattu esitys, jonka mukaan ensimmäinen sairauspoissaolopäivä olisi jatkossa palkaton omavastuupäivä, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu.
Esityksen mukaan omavastuupäivää ei sovellettaisi vähintään viisi vuorokautta kestäviin sairauslomiin eikä silloin, kun työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista. Koska valtaosa työntekijöistä kuuluu työehtosopimuksen piiriin ja monissa sopimuksissa ensimmäinen päivä on määritelty palkalliseksi, muutos ei koskisi kaikkia. Tarkista oman alasi tilanne aina voimassa olevasta työehtosopimuksesta.
Työehtosopimukset pidentävät palkanmaksua
Suurin osa suomalaisista kuuluu jonkin työehtosopimuksen piiriin, ja käytännössä TES tarjoaa lakia selvästi paremmat ehdot. Sopimuksissa palkanmaksuvelvollisuus on tyypillisesti pidennetty muutamasta viikosta useaan kuukauteen, ja jakso pitenee usein portaittain työsuhteen keston mukaan.
Esimerkiksi monilla aloilla täyttä palkkaa maksetaan 1–3 kuukauden ajan työsuhteen pituudesta riippuen. Osa sopimuksista määrää, että täyden jakson jälkeen maksetaan vielä tietyn ajan alennettua palkkaa (esimerkiksi 75 %) ennen kuin työntekijä siirtyy pelkän Kelan etuuden varaan. Jotkin sopimukset laskevat jakson kalenteripäivinä, toiset arki- tai työpäivinä – tämä vaikuttaa siihen, miltä päiviltä palkkaa tosiasiassa kertyy. Työehtosopimuksen edut syrjäyttävät aina lain minimin, kun ne ovat työntekijälle edullisempia.
Kelan sairauspäiväraha ja omavastuuaika
Kun työnantajan palkanmaksujakso päättyy ja työkyvyttömyys jatkuu, toimeentulo turvataan Kelan sairauspäivärahalla. Sairauspäivärahassa on omavastuuaika, joka on sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää – eli sama kuin työsopimuslain vähimmäisjakso.
Jos työntekijä kuuluu työehtosopimuksen piiriin ja työnantaja maksaa palkkaa omavastuuajan yli, Kela maksaa sairauspäivärahan tältä osin suoraan työnantajalle korvauksena. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään noin vuoden ajan (300 arkipäivää), minkä jälkeen arvioidaan mahdollinen työkyvyttömyyseläke. Päivärahaa on haettava Kelalta viimeistään kahden kuukauden kuluessa. Sairauspäivärahan tasoa voi tarkastella erikseen sairauspäivärahan laskennan sivulla.
Saman sairauden uusiutuminen
Yleinen epäselvyys syntyy, kun työntekijä palaa töihin mutta joutuu pian uudelleen sairauslomalle. Tällöin ratkaiseva aikaraja on 30 päivää.
Jos työntekijä sairastuu samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluusta, kyseessä on saman sairausjakson jatko, eikä uutta omavastuuaikaa määrätä, jos se on jo täyttynyt. Jos kyseessä on eri sairaus, tai jos samaan sairauteen sairastuu vasta yli 30 päivän kuluttua, palkanmaksu ja omavastuuaika alkavat lähtökohtaisesti alusta.
Erityistilanteet lyhyesti
Muutamat tilanteet noudattavat omia sääntöjään:
- Työtapaturma ja ammattitauti: korvaus tulee lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta, ja korvaustaso on yleensä korkeampi ja jakso pidempi kuin tavallisessa sairaudessa. Vakuutusyhtiö korvaa työnantajalle tämän maksaman palkan.
- Sairastuminen vuosilomalla: työntekijällä on oikeus pyytää sairauspäivien siirtämistä. Lakisääteisessä lomassa voi olla enintään kuuden päivän omavastuu, jos ansaittua lomaa on yli 24 päivää; alle 24 päivän lomissa omavastuuta ei sovelleta. Siirtoa on pyydettävä viivytyksettä.
- Palkanmaksun epääminen: työnantaja voi kieltäytyä maksusta, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Näyttötaakka on työnantajalla.
- Vuosiloman kertyminen: lomaa kertyy sairausloman ajalta enintään 75 työpäivältä lomanmääräytymisvuodessa (35 tunnin ansaintasäännön piirissä 105 kalenteripäivältä). Jos lomaa ei sairauden vuoksi kerry vähintään 24 päivää, työntekijällä on oikeus lisävapaapäiviin.
Reference sources
Pitkittyvä sairausloma: 30–60–90 päivän tarkistuspisteet
Pitkissä sairauslomissa lakiin on kirjattu tarkistuspisteitä, joiden tavoite on tukea työhön paluuta ajoissa. Työnantajan on ilmoitettava työterveyshuoltoon poissaolon jatkuttua noin 30 arkipäivää. Noin 60 arkipäivän kohdalla Kela arvioi jatkon ja työssä jatkamisen mahdollisuudet. Viimeistään 90 arkipäivän kohdalla sairauspäivärahan jatkuminen edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa jäljellä olevasta työkyvystä, ja järjestetään yleensä työterveysneuvottelu.
Neuvottelussa voidaan sopia tukitoimista, kuten työn keventämisestä tai osasairauspäivärahasta, joka mahdollistaa osa-aikaisen työnteon (40–60 % työajasta) sairausloman aikana. Työntekijää ei saa irtisanoa pelkän sairastumisen vuoksi – vain jos työkyky on heikentynyt pysyvästi ja olennaisesti eikä muuta sopivaa työtä ole tarjota.
Yhteenveto
Sairausajan palkanmaksun kestoon ei ole yhtä vastausta. Työsopimuslaki takaa vähimmäissuojan (sairastumispäivä + 9 arkipäivää, 100 % tai alle kuukauden työsuhteessa 50 %), mutta useimmilla työehtosopimus pidentää jakson viikoiksi tai kuukausiksi. Sen jälkeen toimeentulo turvataan Kelan sairauspäivärahalla, jonka omavastuuaika vastaa lain vähimmäisjaksoa.
Tärkeintä on tuntea oman alan työehtosopimus, tehdä sairausilmoitus ajoissa ja toimittaa lääkärintodistukset viipymättä. Näin palkanmaksu jatkuu katkeamatta. Huomaa myös, että ensimmäisen sairauspäivän palkallisuutta koskeva lakimuutos on valmistelussa – tarkista ajantasainen tilanne omasta työehtosopimuksestasi.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka kauan työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, jos työehtosopimusta ei ole?
Tällöin noudatetaan työsopimuslain minimiä: palkkaa maksetaan sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä (lauantait mukaan lukien), jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden. Alle kuukauden työsuhteessa palkka on 50 %.
Maksetaanko sairausajan palkka lauantailta ja sunnuntailta?
Työsopimuslain mukaan palkka maksetaan arkipäiviltä, joihin lasketaan myös lauantait, mutta ei sunnuntaita eikä pyhäpäiviä. Työehtosopimuksessa jakso voi olla määritelty kalenteripäivinä, jolloin viikonlopuillakin on merkitystä.
Onko ensimmäinen sairauspäivä palkallinen?
Nykylain mukaan on. Hallitusohjelmaan on kuitenkin kirjattu esitys, jonka mukaan ensimmäinen päivä olisi jatkossa palkaton omavastuupäivä, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Muutos ei koskisi vähintään viisi päivää kestäviä sairauslomia eikä työtapaturmia. Tarkista tilanne omasta työehtosopimuksestasi.
Mitä tarkoittaa Kelan sairauspäivärahan omavastuuaika?
Se on jakso, jolta Kela ei maksa päivärahaa: sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Tältä ajalta työntekijä saa yleensä sairausajan palkkaa työnantajalta.
Miten toimitaan, jos sairastun uudestaan heti töihin paluun jälkeen?
Jos sairastut samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluusta, kyseessä on vanhan jakson jatko eikä uutta omavastuuaikaa määrätä. Jos kyseessä on eri sairaus, palkanmaksu ja omavastuuaika alkavat alusta.
Saako osa-aikainen työntekijä sairausajan palkkaa vapaapäiviltään?
Ei. Sairausajan palkka maksetaan vain niiltä tunneilta ja päiviltä, jolloin työntekijän olisi työvuorolistan tai sopimuksen mukaan kuulunut olla töissä. Vapaapäiviltä ei synny ansionmenetystä.
Voiko työnantaja irtisanoa työntekijän pitkän sairausloman aikana?
Ei pelkän sairastumisen perusteella. Irtisanominen on mahdollista vain, jos työkyky on heikentynyt pysyvästi ja niin olennaisesti, ettei työnantajalla ole tarjota muuta sopivaa työtä.
Vastuuvapauslauseke
Tämän sivun sisältö on tarkoitettu ainoastaan yleiseksi tiedoksi sairausajan palkanmaksusta. Se ei ole oikeudellista neuvontaa, eikä yksittäistä tilannetta voi ratkaista pelkästään tämän perusteella.
Sairausajan palkka määräytyy työsopimuslain lisäksi alakohtaisen työehtosopimuksen ja työsopimuksen mukaan, ja lainsäädäntöön on valmisteilla muutoksia. Tarkista oman alasi ehdot työehtosopimuksesta tai liitostasi ja Kelan etuudet osoitteesta kela.fi. Työsuhderiidoissa apua saa omasta ammattiliitosta tai työsuojeluviranomaiselta.