Viivästyskorko 2026 – 9,5 % ja korkolain mukainen laskenta

Viivästyskorko on lakisääteinen korvaus, jonka velallinen maksaa, kun lasku maksetaan myöhässä. Sen tarkoitus on hyvittää velkojalle rahan viivästyminen ja kannustaa maksamaan ajallaan. Oikeus viivästyskorkoon syntyy suoraan korkolain nojalla – siitä ei tarvitse erikseen sopia.

Tällä sivulla käydään läpi, kuinka suuri viivästyskorko on vuonna 2026, miten se lasketaan ja mistä hetkestä korko alkaa juosta. Yleisen koronlaskennan voit tehdä myös korkolaskurilla.

Suomen Pankin viitekorko2,5 %
Kuluttajasaatavat (viitekorko + 7 pp)9,5 %
Yritysten välinen (viitekorko + 8 pp)10,5 %
Viitekorko tarkistetaan1.1. ja 1.7.
Korko muuttuu puolivuosittain. Tarkista ajantasainen viitekorko Suomen Pankilta.

Kuinka suuri viivästyskorko on 2026?

Viivästyskorko muodostuu Suomen Pankin vahvistamasta viitekorosta ja korkolaissa määritellystä lisäkorosta. Viitekorko perustuu Euroopan keskuspankin ohjauskorkoon, mutta sen vahvistaa ja julkaisee Suomen Pankki korkolain 12 §:n mukaisesti.

Ajanjaksolla 1.1.–30.6.2026 korkolain mukainen viitekorko on 2,5 %. Tästä muodostuvat vuoden 2026 viivästyskorot:

  • Kuluttajasaatavat: 9,5 % vuodessa (viitekorko 2,5 % + lisäkorko 7 prosenttiyksikköä, korkolaki 4 §).
  • Kaupalliset sopimukset eli yritysten välinen kauppa: 10,5 % vuodessa (viitekorko 2,5 % + lisäkorko 8 prosenttiyksikköä, korkolaki 4 a §).

Viitekorko tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa, 1.1. ja 1.7. Uusin, ajantasainen prosentti kannattaa aina tarkistaa Suomen Pankilta.

Miten viivästyskorko lasketaan?

Viivästyskorko lasketaan pääomalle todellisten viivästyspäivien mukaan. Kaava on yksinkertainen:

pääoma × (korko-% ÷ 100) × (viivästyspäivät ÷ 365)

Esimerkki: 1 000 € kuluttajasaatava

Viivästyskorko 9,5 % (2026), kaava: pääoma × korko × päivät/365.

ViivästysKertynyt viivästyskorko
30 päiväänoin 7,81 €
90 päiväänoin 23,42 €
1 vuosinoin 95,00 €
Yritysten välisessä kaupassa korko on 10,5 %, jolloin summat ovat vastaavasti hieman suuremmat.

Esimerkiksi 1 000 euron kuluttajasaatavasta, joka on 90 päivää myöhässä, kertyy 9,5 prosentin korolla: 1 000 × 0,095 × 90/365 ≈ 23,42 euroa. Tärkeä periaate on, että viivästyskorkoa maksetaan vain pääomalle, ei aiemmin kertyneelle korolle – tätä kutsutaan korkoa korolle -kielloksi. Jos viivästys ulottuu usean puolivuotiskauden yli, kullekin jaksolle sovelletaan sen oman kauden korkoprosenttia.

Mistä korko alkaa juosta?

Se, mistä hetkestä viivästyskorko alkaa kertyä, riippuu siitä, onko laskulle sovittu eräpäivä.

Jos laskulle on merkitty eräpäivä, viivästyskorkoa maksetaan eräpäivää seuraavasta päivästä alkaen. Jos eräpäivää ei ole sovittu, korko alkaa juosta, kun laskun lähettämisestä on kulunut 30 päivää. Vahingonkorvausveloissa korko alkaa tyypillisesti 30 päivän kuluttua siitä, kun vaatimus on esitetty. Viranomaissaatavilla, kuten veroilla, on usein omat säädöksensä koron alkamisesta.

Kuluttaja vai yritysten välinen kauppa?

Kuluttajasaatavissa korkolain mukainen viivästyskorko on pääsääntöisesti yläraja: kuluttajalta ei saa periä sitä korkeampaa viivästyskorkoa. Poikkeuksena on luottosopimus, jossa juokseva korko on viivästyskorkoa korkeampi – tällöin sitä voidaan periä viivästysajalta enintään 180 vuorokautta.

Yritysten välisessä kaupassa vallitsee laajempi sopimusvapaus: viivästyskorosta voidaan sopia myös lakisääteistä korkeammaksi, kunhan ehto ei ole kohtuuton. Lisäksi yritysvelkojalla on maksun viivästyessä oikeus lakisääteiseen vakiokorvaukseen perintäkuluista. Yritysten välisessä kaupassa maksuaika on lähtökohtaisesti rajattu 30 päivään, ellei nimenomaisesti sovita pidemmästä.

Veroviivästyskorko ja viranomaissaatavat

Viranomaisten perimät viivästyskorot, kuten verojen viivästyskorko, määräytyvät osin eri säännöillä kuin tavallinen korkolain mukainen viivästyskorko. Ne perustuvat myös Suomen Pankin viitekorkoon, mutta niissä voi olla oma lisäkorkonsa.

Viranomaismaksut ovat usein suoraan ulosottokelpoisia ilman erillistä tuomioistuimen päätöstä, joten niiden oikeellisuus kannattaa tarkistaa. Verojen viivästyskoron ajantasaisen prosentin ja laskentatavan saa Verohallinnolta.

Viivästyskoron vaatiminen

Jotta viivästyskorko voidaan periä, sitä on lähtökohtaisesti vaadittava velalliselta. Selkeä erittely kertyneestä korosta kannattaa liittää maksumuistutukseen tai perintäkirjeeseen.

Yrityksille korkojen käsittelyllä on myös kirjanpidollinen puoli: saadut viivästyskorot ovat veronalaista tuloa ja maksetut viivästyskorot vähennyskelpoisia kuluja. Jos saatavaa ei makseta muistutuksesta huolimatta, se voidaan siirtää perintätoimiston hoidettavaksi tai viedä käräjäoikeuteen.

Yhteenveto

Vuonna 2026 viivästyskorko on kuluttajasaatavissa 9,5 % ja yritysten välisessä kaupassa 10,5 % (Suomen Pankin viitekorko 2,5 % plus 7 tai 8 prosenttiyksikön lisäkorko). Viitekorko tarkistetaan 1.1. ja 1.7.

Korko lasketaan pääomalle todellisten viivästyspäivien mukaan ja alkaa juosta eräpäivästä tai 30 päivän kuluttua laskun lähettämisestä, jos eräpäivää ei ole sovittu. Koska korko muuttuu puolivuosittain, tarkista ajantasainen prosentti Suomen Pankilta.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka suuri viivästyskorko on 2026?

Kuluttajasaatavissa 9,5 % ja yritysten välisessä kaupassa 10,5 % ajanjaksolla 1.1.–30.6.2026. Molemmat perustuvat Suomen Pankin viitekorkoon 2,5 %, johon lisätään 7 tai 8 prosenttiyksikköä.

Miten viivästyskorko lasketaan?

Kaavalla pääoma × (korko-% ÷ 100) × (viivästyspäivät ÷ 365). Esimerkiksi 1 000 € lasku 90 päivää myöhässä 9,5 % korolla: noin 23,42 €.

Mistä hetkestä viivästyskorko alkaa?

Jos laskulla on eräpäivä, korko juoksee eräpäivää seuraavasta päivästä. Jos eräpäivää ei ole sovittu, korko alkaa 30 päivän kuluttua laskun lähettämisestä.

Voiko kuluttajalta periä korkeampaa viivästyskorkoa?

Ei pääsääntöisesti. Korkolain mukainen viivästyskorko on kuluttajalle yläraja. Poikkeus on luottosopimus, jossa juokseva korko on korkeampi – sitä voidaan periä enintään 180 vuorokautta.

Kuka vahvistaa viitekoron?

Suomen Pankki vahvistaa ja julkaisee korkolain mukaisen viitekoron kaksi kertaa vuodessa (1.1. ja 1.7.). Se perustuu Euroopan keskuspankin ohjauskorkoon.

Saako viivästyskorolle laskea korkoa?

Ei. Viivästyskorkoa maksetaan vain pääomalle, ei aiemmin kertyneelle korolle. Tätä kutsutaan korkoa korolle -kielloksi.

Vastuuvapauslauseke

Tämän sivun sisältö on tarkoitettu ainoastaan yleiseksi tiedoksi viivästyskorosta ja korkolain mukaisesta laskennasta. Sisältö ei ole oikeudellista neuvontaa.

Viivästyskoron prosentti muuttuu puolivuosittain Suomen Pankin päätöksellä, ja yksittäisen sopimuksen ehdot voivat vaikuttaa perittävään korkoon. Tarkista ajantasainen viitekorko Suomen Pankilta ja kuluttajan oikeudet Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (KKV).