Työttömyysturva korvaa osan menetetyistä ansioista työttömyyden tai lomautuksen aikana. Suomessa se jakautuu kassan maksamaan ansiopäivärahaan ja Kelan maksamaan perusturvaan.
Tällä sivulla käydään läpi, miten ansiopäivärahan määrä muodostuu, miten porrastus ja työssäoloehto vaikuttavat siihen ja mikä muuttui vuoden 2026 uudistuksissa. Koska tarkka summa on henkilökohtainen, laske arviosi työttömyyskassan tai Kelan laskurilla.
Työttömyysturvan kolme muotoa
Työttömyysturvaa on käytännössä kahta perustyyppiä sen mukaan, kuulutko työttömyyskassaan.
- Ansiopäiväraha on työttömyyskassan jäsenen etuus, ja sen määrä perustuu työttömyyttä edeltäneisiin palkkatuloihin. Se on selvästi perusturvaa suurempi.
- Yleistuki on Kelan maksama perusturva niille, jotka eivät kuulu kassaan tai joiden ansiopäivärahakausi on päättynyt. Yleistuki korvasi aiemman peruspäivärahan ja työmarkkinatuen 1.5.2026 alkaen.
Yleistuki on kiinteä, noin 37,21 euroa arkipäivältä (keskimäärin noin 800 euroa kuukaudessa). Kassan jäsenen ansiopäiväraha voi olla tätä huomattavasti suurempi, minkä vuoksi kassan jäsenyys on taloudellisesti usein kannattavaa.
Miten ansiopäivärahan määrä lasketaan?
Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta (noin 37,21 €/pv) ja ansio-osasta. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun kuukausitulo ylittää noin 3 535 euroa, ylittävältä osalta ansio-osa on enää 20 prosenttia, eli korvausaste laskee suurituloisilla.
Käytännössä korvausaste on keskituloisella noin 50–60 prosenttia bruttopalkasta. Päiväraha on veronalaista tuloa, joten käteen jäävä osuus on tätä pienempi. Työttömyysturvan taso on jäädytetty vuoteen 2027 asti, joten perusosa ja taitekohta pysyvät ennallaan.
Työssäoloehto
Ansiopäivärahan saaminen edellyttää työssäoloehdon täyttymistä. Vuoden 2024 uudistuksessa ehto euroistettiin: se kertyy maksetun palkan, ei tehtyjen tuntien mukaan.
Täysi työssäolokuukausi kertyy kuukaudelta, jona palkkaa on maksettu vähintään 930 euroa (puolikas kuukausi vähintään 465 eurolla). Ehto täyttyy, kun tällaisia kuukausia on kertynyt 12 kuukauden verran edeltävän 28 kuukauden tarkastelujakson sisällä. Lisäksi ansiopäivärahaa varten on täytynyt olla kassan jäsen. Jos ehto ei täyty, turvana on Kelan yleistuki.
Porrastus
Vuoden 2024 uudistuksen myötä ansiopäiväraha on porrastettu: sen taso laskee työttömyyden pitkittyessä.
Ensimmäiset 40 maksupäivää maksetaan täyttä päivärahaa. Tämän jälkeen (päivät 41–170) päiväraha laskee 80 prosenttiin alkuperäisestä, ja 170 maksupäivän jälkeen 75 prosenttiin. Sen jälkeen taso ei enää porrastuksen vuoksi muutu. Porrastus koskee myös soviteltua päivärahaa, jolloin portaat tulevat vastaan hitaammin, koska päivärahapäivät kuluvat hitaammin.
Soviteltu päiväraha
Jos teet osa-aikatyötä tai lyhyitä keikkoja työttömyyden aikana, saat soviteltua päivärahaa. Siinä työtulo pienentää päivärahaa niin, että jokainen ansaittu palkkaeuro vähentää päivärahaa 50 senttiä.
Suojaosa, joka aiemmin salli tietyn tulon vaikuttamatta päivärahaan, on poistunut ansiopäivärahasta, joten palkkatulo vaikuttaa heti. Palkan ja sovitellun päivärahan yhteissumma ei voi ylittää alkuperäistä palkkaa. Osa-aikatyö kannattaa silti tehdä, koska kokonaistulo yleensä kasvaa ja työ kerryttää uutta työssäoloehtoa.
Omavastuuaika ja lomautus
Päivärahaa ei makseta heti ensimmäisestä työttömyyspäivästä, vaan sitä edeltää omavastuuaika, joka on 7 arkipäivää. Omavastuuaika alkaa siitä, kun ilmoittaudut työnhakijaksi, ja se asetetaan uudelleen, kun työssäoloehto täyttyy uudelleen.
Lomautustilanteessa turva toimii samoin kuin täydessä työttömyydessä: kokoaikaisessa lomautuksessa maksetaan täyttä päivärahaa omavastuuajan jälkeen, ja lyhennetyssä työviikossa tai -päivässä päiväraha maksetaan soviteltuna. Muista ilmoittautua työnhakijaksi työllisyyspalveluihin heti lomautuksen alkaessa.
Perheelliset ja lapsikorotukset
Aiemmin työttömyyspäivärahaan sai korotusta huollettavien lasten perusteella. Vuoden 2024 uudistuksessa nämä lapsikorotukset poistettiin, mikä pienensi perheellisten työttömien etuutta.
Tämän vuoksi on tärkeää tarkistaa oikeus muihin tukiin, kuten yleiseen asumistukeen, jotta perheen kokonaistalous pysyy tasapainossa. Asumisen tukien määrän voit selvittää asumistukilaskurilla.
Yhteenveto
Työttömyysturva jakautuu kassan ansiopäivärahaan ja Kelan yleistukeen, joka korvasi peruspäivärahan ja työmarkkinatuen 1.5.2026. Ansiopäiväraha perustuu aiempiin tuloihin ja on perusturvaa suurempi.
Vuoden 2024 uudistukset toivat porrastuksen (80 % 40 päivän ja 75 % 170 päivän jälkeen), euroistetun työssäoloehdon (930 €/kk, 12 kk) sekä suojaosan ja lapsikorotusten poiston. Koska summa on henkilökohtainen, laske arviosi työttömyyskassan tai Kelan laskurilla.
Reference sources
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon ansiopäivärahaa saa?
Se perustuu aiempaan palkkaan: perusosa (noin 37,21 €/pv) plus ansio-osa, joka on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta (20 % yli ~3 535 €/kk tuloista). Keskituloisella korvausaste on noin 50–60 % bruttopalkasta. Tarkan summan saat kassan laskurista.
Mikä on yleistuki?
Yleistuki on Kelan maksama perusturva, joka korvasi peruspäivärahan ja työmarkkinatuen 1.5.2026. Sen määrä on noin 37,21 euroa arkipäivältä (noin 800 €/kk). Se on tarkoitettu niille, jotka eivät saa ansiopäivärahaa.
Miten ansiopäivärahan porrastus toimii?
Ensimmäiset 40 maksupäivää maksetaan täysi päiväraha. Päivät 41–170 päiväraha on 80 % alkuperäisestä, ja 170 päivän jälkeen 75 %. Sen jälkeen taso ei enää porrastuksen vuoksi muutu.
Paljonko pitää tienata, että työssäoloehto täyttyy?
Täysi työssäolokuukausi kertyy, kun palkkaa maksetaan vähintään 930 euroa kuukaudessa (puolikas kuukausi 465 eurolla). Ehto täyttyy, kun näitä kuukausia on 12 edeltävän 28 kuukauden aikana.
Mikä on omavastuuaika?
Omavastuuaika on 7 arkipäivää, joilta päivärahaa ei makseta. Se alkaa, kun ilmoittaudut työnhakijaksi.
Vaikuttaako osa-aikatyö päivärahaan?
Kyllä. Saat soviteltua päivärahaa, jossa jokainen palkkaeuro pienentää päivärahaa 50 senttiä. Suojaosa on poistunut, joten palkka vaikuttaa heti. Työnteko kannattaa silti, koska kokonaistulo yleensä kasvaa.
Vastuuvapauslauseke
Tämän sivun sisältö on tarkoitettu ainoastaan yleiseksi tiedoksi työttömyysturvasta. Sisältö ei ole virallinen etuuspäätös eikä talousneuvontaa.
Etuuksien määrät, ehdot ja rajat voivat muuttua, ja lopullisen päätöksen tekee aina työttömyyskassa tai Kela. Laske henkilökohtainen arviosi ja tarkista ajantasaiset tiedot Kelasta tai omasta työttömyyskassastasi.