Todistusvalinta on noussut keskeisimmäksi väyläksi suomalaisiin korkeakouluihin: noin puolet uusista opiskelijoista valitaan suoraan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella, ilman pääsykoetta. Keväällä 2026 todistusvalinnan pisteytys kuitenkin uudistui merkittävästi, joten aiempien vuosien pistetaulukot ja strategiat eivät enää päde sellaisenaan.
Tässä artikkelissa käydään läpi, miten todistusvalinta toimii vuoden 2026 uudistuksen jälkeen: mikä muuttui, miten todistuspisteet lasketaan, mitä ovat kynnysehdot ja ensikertalaiskiintiöt, ja mistä löydät oman alasi viralliset pisteytystaulukot. Tarkat pistemäärät kannattaa aina varmistaa Opintopolusta, sillä ne vaihtelevat aloittain.
Mikä todistusvalinnassa muuttui 2026?
Vuonna 2020 käyttöön otettu pisteytysmalli sai paljon kritiikkiä erityisesti siitä, että pitkä matematiikka antoi korkeat pisteet lähes kaikilla aloilla ja ohjasi lukiolaisten ainevalintoja voimakkaasti. Keväällä 2026 pisteytys uudistettiin tämän korjaamiseksi.
Tärkeimmät muutokset ovat:
- Äidinkieli tuottaa nyt eniten pisteitä – aiemman pitkän matematiikan sijaan. Kaikki alat pisteyttävät äidinkielen ja kirjallisuuden.
- Pitkän matematiikan painoarvo laski: se antaa nykyään toiseksi eniten pisteitä äidinkielen jälkeen, ja ero lyhyeen matematiikkaan kaventui.
- Pisteytystaulukoiden määrä väheni noin 50:stä yhteentoista, mikä selkeyttää järjestelmää.
- Reaaliaineiden pisteytystä tasattiin: aine ei ole enää ”sitä arvokkaampi mitä enemmän kursseja”, vaan reaaliaineet nähdään yleisvalmiuksia antavina.
- Lyhyiden vieraiden kielten pisteytys nostettiin samalle tasolle reaaliaineiden kanssa.
Uudistuksen tavoite on ohjata lukiolaista opiskelemaan itseä kiinnostavia aineita pistetaulukon tuijottamisen sijaan.
Miten todistuspisteet lasketaan?
Todistuspisteet lasketaan ylioppilastutkinnon (tai vastaavan IB-, EB-, RP- tai DIA-tutkinnon) arvosanojen perusteella. Olennaista on, että pisteet lasketaan hakijan kannalta parhaat pisteet tuottavan aineyhdistelmän mukaan – et siis menetä pisteitä, vaikka olisit kirjoittanut useampia aineita.
Kullakin alalla on oma pisteytystaulukkonsa, joka määrää, mitkä aineet pisteytetään ja kuinka paljon kustakin arvosanasta saa pisteitä. Koska taulukoita on nyt 11 ja ne vaihtelevat aloittain, samasta arvosanasta voi saada eri pistemäärän eri alalle haettaessa. Siksi oman hakukohteen taulukko kannattaa aina tarkistaa erikseen.
Esimerkiksi oikeustieteessä pisteytetään kaikilta hakijoilta vain äidinkieli ja kirjallisuus, kun taas kauppatieteessä, psykologiassa ja lääketieteessä pisteytetään äidinkielen ohella matematiikka (pitkä tai lyhyt). Uudistuksen myötä myös yllättävät yhdistelmät ovat mahdollisia: joillakin aloilla lyhyestä vieraasta kielestä voi saada saman verran pisteitä kuin jostakin reaaliaineesta.
Matematiikan rooli uudistuksen jälkeen
Matematiikka on edelleen arvostettu aine, mutta sen asema muuttui. Aiemmin pitkä matematiikka tuotti korkeimmat pisteet lähes kaikilla aloilla; nyt se antaa toiseksi eniten pisteitä äidinkielen jälkeen, ja painotus laskee aloilla, joilla matematiikkaa ei erityisesti tarvita.
Pitkän ja lyhyen matematiikan välinen piste-ero kaventui: arvosanasta riippuen ero on nykyään vain noin pisteen kymmenyksestä reiluun kolmeen pisteeseen. Pitkästä matematiikasta saa yhä paremmat pisteet, mutta se ei enää ole yhtä ratkaiseva kaikilla aloilla kuin ennen. Teknisillä ja matemaattisilla aloilla pitkän matematiikan merkitys säilyy suurena, kun taas humanistisilla aloilla lyhytkin matematiikka voi riittää.
Ensikertalaiskiintiöt
Korkeakouluhaussa osa todistusvalinnan paikoista on varattu ensikertalaisille eli niille, jotka eivät ole aiemmin suorittaneet korkeakoulututkintoa tai ottaneet opiskelupaikkaa vastaan. Tämä vaikuttaa suoraan pisterajoihin.
Käytännössä ensikertalaisten pisterajat voivat olla matalammat kuin muiden hakijoiden, koska heille on oma kiintiönsä. Jos olet jo ottanut opiskelupaikan vastaan tai suorittanut tutkinnon, kilpailet tiukemmassa ryhmässä, jolloin arvosanojen on oltava korkeammat. Aiempien vuosien pisterajoja tarkastellessa kannattaa siis katsoa nimenomaan oman kategorian rajaa – mutta muista, että 2026-uudistuksen jälkeen vanhat pisterajat eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska pisteytys ja maksimipisteet muuttuivat.
Kynnysehdot
Korkeat yhteispisteet eivät yksin riitä, jos hakukohteessa on kynnysehto. Kynnysehto tarkoittaa, että hakijan on saavutettava vähintään tietty arvosana tietyssä aineessa tullakseen valituksi todistusvalinnassa.
Reference sources
Esimerkiksi hakukohteen kielitaitovaatimus voidaan täyttää tietyllä äidinkielen tai S2-kokeen arvosanalla. Jos kynnysehto ei täyty, korkeatkaan muut arvosanat eivät auta todistusvalinnassa, ja hakijan on tähdättävä valintakokeeseen. Kynnysehdot vaihtelevat aloittain, joten ne on tarkistettava hakukohteen valintaperusteista Opintopolussa.
Arvosanojen korottaminen
Jos pisteesi eivät riitä tavoittelemaasi hakukohteeseen, ylioppilastutkinnon arvosanoja saa korottaa rajoituksetta, ja vain paras arvosana jää voimaan. Korottamisessa ei siis ole riskiä pisteiden kannalta.
Strateginen korottaminen kannattaa kohdistaa aineisiin, joista oman hakukohteen taulukko antaa eniten pisteitä suhteessa vaadittuun työhön. Uudistuksen jälkeen tämä tarkoittaa monilla aloilla erityisesti äidinkieltä, jonka painoarvo nousi. Tarkista kuitenkin aina oman alasi taulukko, sillä painotukset vaihtelevat.
Yhteenveto
Todistusvalinta on edelleen tärkein väylä korkeakouluun, mutta kevään 2026 uudistus muutti pelikenttää: äidinkieli tuottaa nyt eniten pisteitä, pitkän matematiikan ylivalta väheni, pisteytystaulukot vähenivät yhteentoista ja reaaliaineiden sekä lyhyiden kielten pisteytystä tasattiin.
Koska pisteytys vaihtelee aloittain ja muuttui juuri, tärkeintä on tarkistaa oman hakukohteen ajantasainen pisteytystaulukko ja kynnysehdot Opintopolusta ennen ainevalintoja tai korottamispäätöksiä. Näin suunnittelet hakusi oikean, voimassa olevan tiedon varassa.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä todistusvalinnassa muuttui 2026?
Pisteytys uudistui keväällä 2026: äidinkieli tuottaa nyt eniten pisteitä (aiemmin pitkä matematiikka), pisteytystaulukot vähenivät noin 50:stä 11:een, reaaliaineiden pisteytystä tasattiin ja lyhyiden kielten pisteytys nostettiin reaaliaineiden tasolle.
Antaako pitkä matematiikka edelleen eniten pisteitä?
Ei. Uudistuksen jälkeen äidinkieli antaa eniten pisteitä ja pitkä matematiikka toiseksi eniten. Pitkän ja lyhyen matematiikan piste-ero myös kaventui, ja matematiikan painotus laski aloilla, joilla sitä ei erityisesti tarvita.
Miten todistuspisteet lasketaan?
Ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella, hakijan kannalta parhaat pisteet tuottavan aineyhdistelmän mukaan. Kullakin alalla on oma taulukkonsa, joten samasta arvosanasta voi saada eri pistemäärän eri alalle.
Mistä löydän oman alani pisteytystaulukon?
Viralliset, ajantasaiset pisteytystaulukot ja hakukohteiden valintaperusteet löytyvät Opintopolusta ja yliopistojen yhteisiltä valintasivuilta. Tarkista aina oman hakukohteesi taulukko, sillä ne vaihtelevat aloittain.
Mitä kynnysehto tarkoittaa?
Se on vähimmäisvaatimus tietyn aineen arvosanalle. Jos kynnysehto ei täyty, todistusvalinnassa ei voi tulla valituksi, vaikka yhteispisteet muuten riittäisivät.
Kannattaako arvosanoja korottaa?
Arvosanoja saa korottaa rajoituksetta, ja vain paras jää voimaan, joten korottamisessa ei ole pisteriskiä. Kohdista korottaminen aineisiin, joista oman hakukohteesi taulukko antaa eniten pisteitä.
Vastuuvapauslauseke
Tämän sivun sisältö on tarkoitettu ainoastaan yleiseksi tiedoksi todistusvalinnasta. Se ei ole virallista opinto-ohjausta, eikä yksittäisiä hakupäätöksiä kannata tehdä pelkästään tämän perusteella.
Pisteytystaulukot, kynnysehdot ja pisterajat vaihtelevat aloittain ja voivat muuttua. Tarkista aina oman hakukohteesi ajantasaiset valintaperusteet Opintopolusta ja tarvittaessa oppilaitoksen omilta sivuilta.