Perintöverotus koskee lähes jokaista, joka saa merkittävää varallisuutta kuolinpesän kautta. Perintöveroa ei voi laillisesti välttää kokonaan, mutta sen määrää voi pienentää huomattavasti ennakoivalla verosuunnittelulla – täysin laillisin keinoin. Laittomat kiertokeinot sen sijaan johtavat veronkorotuksiin ja mahdollisiin rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.
Tässä oppaassa käydään läpi, miten perintöverotus Suomessa toimii vuonna 2026, mitkä ovat verovapaat rajat ja vähennykset, sekä millä laillisilla keinoilla varallisuutta voi siirtää seuraavalle sukupolvelle verotehokkaasti. Huomaa, että tarkat euromäärät kannattaa aina varmistaa Verohallinnon virallisesta laskurista.
Perintöverotuksen perusteet 2026
Perintövero on progressiivinen: mitä suurempi perintöosuus, sitä korkeampi veroprosentti. Vero on henkilökohtainen – sitä ei makseta koko kuolinpesästä yhtenä summana, vaan jokainen perillinen maksaa veron omasta osuudestaan. Siksi omaisuuden jakaminen useammalle saajalle laskee kokonaisveroa.
Vuoden 2026 alusta (HE 94/2025) perintöverotukseen tuli merkittäviä kevennyksiä, jotka koskevat 1.1.2026 ja sen jälkeen tapahtuneita kuolemantapauksia:
- Verovapaa alaraja nousi 20 000 eurosta 30 000 euroon perillistä kohti. Alle 30 000 euron perintöosuudesta ei makseta veroa lainkaan.
- Tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaa raja nousi 4 000 eurosta 7 500 euroon.
- Pidennetyn maksuajan korko laski 3,5 prosentista 2 prosenttiin.
Veroa laskettaessa omaisuus arvostetaan kuolinhetken käypään arvoon, ja siitä vähennetään vainajan velat sekä esimerkiksi hautaus- ja perunkirjoituskulut.
Veroluokat I ja II
Perilliset jaetaan kahteen veroluokkaan sukulaisuussuhteen mukaan, ja ero luokkien välillä on suuri.
Veroluokka I (kevyempi verotus): aviopuoliso, lapset ja heidän jälkeläisensä (lapsenlapset jne.), vanhemmat ja isovanhemmat, aviopuolison suoraan alenevassa polvessa olevat sekä avopuoliso, jos hänellä on yhteinen lapsi vainajan kanssa tai he ovat olleet aiemmin naimisissa. Veroprosentti on 7–19 %.
Veroluokka II (raskaampi verotus): sisarukset ja heidän lapsensa, sedät, tädit, serkut sekä täysin ulkopuoliset henkilöt. Veroprosentti on 19–33 %.
Koska tarkka asteikko muuttuu ajoittain, laske veron euromäärä aina Verohallinnon perintöverolaskurilla.
Vähennykset ennen veron laskemista
Ennen kuin perintöveroasteikkoa sovelletaan, perintöosuudesta tehdään mahdolliset lakisääteiset vähennykset. Nämä voivat pienentää veroa merkittävästi tai poistaa sen kokonaan.
Puolisovähennys on 90 000 euroa: leski saa vähentää tämän perintöosuudestaan ennen veron laskemista. Esimerkiksi 100 000 euroa perivä leski maksaa veroa vain 10 000 eurosta – ja koska se alittaa 30 000 euron rajan, veroa ei tule lainkaan. Alaikäisyysvähennys on 60 000 euroa: sen saa alle 18-vuotias, suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen (esimerkiksi lapsi), joka on lähinnä perintöön oikeutettu. Molemmat vähennykset tehdään perinnön arvosta ennen veron laskemista.
Verovapaat lahjat elinaikana
Yksi tehokkaimmista ja yksinkertaisimmista keinoista keventää tulevaa perintöveroa on lahjoittaa omaisuutta asteittain elinaikana. Vuoden 2026 alusta verovapaan lahjan raja nousi 5 000 eurosta 7 500 euroon.
Sama lahjanantaja voi antaa samalle saajalle alle 7 500 euroa kolmen vuoden aikana ilman lahjaveroa. Verottaja seuraa lahjoja kolmen vuoden jaksoissa: jos samalta antajalta samalle saajalle tulleet lahjat ylittävät yhteensä 7 500 euroa kolmen vuoden sisällä, ylittävästä osasta menee lahjavero. Käytännössä kaksi vanhempaa voi kumpikin lahjoittaa lapselleen ja lapsenlapsilleen alle 7 500 euroa kolmen vuoden välein, jolloin suuriakin summia voi siirtää verovapaasti pitkän ajan kuluessa. Tämä vaatii suunnitelmallisuutta ja aloittamista hyvissä ajoin.
Huomaa kolmen vuoden sääntö myös toisin päin: jos lahjanantaja kuolee kolmen vuoden kuluessa lahjan antamisesta, lahja lisätään perintöverotuksessa kuolinpesän varoihin.
Ennakkoperintö vai tavallinen lahja?
Kun omaisuutta annetaan elinaikana rintaperilliselle (kuten lapselle), lahja katsotaan lähtökohtaisesti ennakkoperinnöksi, ellei lahjakirjassa ole nimenomaisesti toisin määrätty. Ennakkoperintö otetaan huomioon perinnönjaossa ja lisätään laskennallisesti kuolinpesän varoihin.
Jos haluat, että lahja on tavallinen lahja eikä vaikuta tulevaan perinnönjakoon, tee kirjallinen lahjakirja ja lisää siihen selkeä maininta, ettei lahjaa ole tarkoitettu ennakkoperinnöksi. Lahjakirja kannattaa päivätä ja todistuttaa. Jos lahjan arvo on vähintään 7 500 euroa, tee lahjaveroilmoitus OmaVerossa kolmen kuukauden kuluessa.
Testamentti verosuunnittelun työkaluna
Oikein laadittu testamentti on tehokas keino vaikuttaa perillisten maksettavaksi jäävään veroon. Koska verotus on progressiivista ja jokaisella perillisellä on oma 30 000 euron verovapaa osuus, omaisuuden hajauttaminen useammalle henkilölle laskee kokonaisveroa.
Testamentilla voidaan esimerkiksi ohjata osa omaisuudesta suoraan lapsenlapsille, jolloin vältetään kahdenkertainen verotus, joka syntyisi omaisuuden siirtyessä ensin lapsille ja myöhemmin heidän lapsilleen. Testamentilla voidaan myös perustaa hallintaoikeusjärjestelyjä.
Hallintaoikeustestamentti
Hallintaoikeustestamentissa omaisuuden omistusoikeus siirtyy yhdelle (esimerkiksi lapsille), mutta hallinta- eli käyttöoikeus jää toiselle (esimerkiksi leskelle). Koska hallintaoikeuden laskennallinen arvo vähennetään omistajan verotettavasta perintöosuudesta, järjestely pienentää omistusoikeuden saajan perintöveroa.
Hallintaoikeuden arvo lasketaan Verohallinnon vahvistamilla ikäkertoimilla: mitä nuorempi hallintaoikeuden haltija, sitä suurempi vähennys. Vastineeksi omistaja ei voi vapaasti myydä omaisuutta hallintaoikeuden voimassa ollessa.
Sukupolvenvaihdoshuojennus
Jos perittävään omaisuuteen kuuluu listaamattoman yhtiön osakkeita tai maatila, voi sukupolvenvaihdoshuojennus tulla sovellettavaksi. Se on poikkeuksellisen antelias huojennus, jonka tarkoitus on turvata yritystoiminnan jatkuvuus.
Huojennuksessa yritys- tai maatilavarallisuus arvostetaan huomattavasti käypää arvoa matalampaan arvoon, jolloin vero voi pudota murto-osaan. Ehtoina ovat muun muassa, että kyse on aktiivisesta liiketoiminnasta, saaja saa riittävän omistusosuuden ja jatkaa yritystoimintaa vähintään viisi vuotta. Jos toiminta lopetetaan tai omaisuus myydään ennen määräajan päättymistä, huojennus peruutetaan takautuvasti korkoineen. Huojennus kannattaa aina valmistella asiantuntijan kanssa.
Henkivakuutus ja perinnöstä luopuminen
Henkivakuutuskorvaukset ovat nykyään kokonaan perintöveron alaisia – aiempi 35 000 euron verovapaus poistui vuonna 2018. Vakuutuksella on silti kaksi etua: korvaus maksetaan suoraan nimetyille edunsaajille ohi kuolinpesän selvityksen, ja se tulee nopeasti käteisenä. Näin perilliset saavat likviditeettiä, jolla kuolinpesän kiinteän omaisuuden perintöverot voi maksaa ilman hätämyyntiä. Edunsaajat kannattaa nimetä vakuutuksessa tarkasti, jotta rahat liikkuvat nopeasti.
Perinnöstä luopuminen voi joskus olla järkevin ratkaisu. Jos perillinen luopuu perinnöstä tehokkaasti – kirjallisesti, ehdoitta ja ennen kuin on ryhtynyt pesän toimiin – hänelle ei määrätä perintöveroa, ja osuus siirtyy suoraan seuraaville perillisille (yleensä luopujan omille lapsille). Luopuja ei kuitenkaan saa määrätä, kenelle osuus menee; jos hän tekee niin, kyseessä katsotaan olevan ensin vastaanotto ja sitten lahja, jolloin veroa voi tulla kahteenkin kertaan.
Kuinka pian perintövero tulee maksettavaksi?
Perukirja on laadittava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta ja toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Verohallinto tekee verotuspäätöksen ja lähettää perintöverolipun.
Reference sources
Käytännössä kuolinhetkestä veron erääntymiseen kuluu useimmiten noin 6–12 kuukautta Verohallinnon käsittelyajoista riippuen. Yli 500 euron vero jaetaan kahteen erään. Jos maksu tuottaa vaikeuksia esimerkiksi siksi, että omaisuus on kiinni kiinteistössä, kannattaa hakea Verohallinnolta maksujärjestelyä ennen eräpäivää. Nykylain mukaan perintöveroa ei myöskään panna ulosottoon eikä siitä tehdä maksuhäiriömerkintää kahteen vuoteen ensimmäisestä eräpäivästä, vaikka verolle kertyy viivästyskorkoa. Perintöveron voi maksaa kuolinpesän tileillä olevista varoista ennen pesän jakoa. Jos veron maksuun tarvitsee lainaa, kannattaa vertailla vaihtoehtoja lainalaskurilla.
Yhteenveto
Perintöveron minimointi perustuu pitkäjänteiseen, laillisesti toteutettuun verosuunnitteluun. Vuonna 2026 verovapaa alaraja on 30 000 euroa perillistä kohti, puolisovähennys 90 000 euroa ja alaikäisyysvähennys 60 000 euroa. Tehokkaimpia keinoja ovat verovapaat lahjat (alle 7 500 € / 3 v samalta antajalta), omaisuuden hajauttaminen testamentilla, hallintaoikeusjärjestelyt, sukupolvenvaihdoshuojennus ja tarvittaessa perinnöstä luopuminen.
Tärkeintä on olla liikkeellä ajoissa ja varmistaa kuolinpesän maksuvalmius, sillä vero erääntyy usein ennen kuin omaisuutta ehtii realisoida. Koska euromäärät ja säännöt muuttuvat, tarkista ajantasaiset luvut aina Verohallinnolta ja monimutkaisissa tilanteissa käänny lakimiehen tai veroasiantuntijan puoleen.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on verovapaan perinnön raja Suomessa 2026?
Vuoden 2026 alusta alle 30 000 euron perintöosuus on verovapaa (aiemmin 20 000 €). Raja on perillisen henkilökohtainen osuus, ei koko kuolinpesän summa.
Voiko perintöveron välttää kokonaan luopumalla perinnöstä?
Kyllä. Jos luovut perinnöstä laillisesti ja tehokkaasti ennen kuin olet ottanut sitä vastaan, sinulle ei määrätä perintöveroa. Osuus siirtyy seuraaville perillisille, jotka maksavat veron omasta osuudestaan. Et kuitenkaan saa määrätä, kenelle osuus menee.
Paljonko on puolisovähennys ja alaikäisyysvähennys?
Puolisovähennys on 90 000 euroa ja alaikäisyysvähennys 60 000 euroa. Molemmat vähennetään perintöosuudesta ennen veron laskemista.
Kuinka suuren lahjan voi antaa verovapaasti?
Vuonna 2026 sama antaja voi antaa samalle saajalle alle 7 500 euroa kolmen vuoden aikana ilman lahjaveroa (aiemmin 5 000 €). Rajan ylittävästä osasta menee lahjavero.
Kuinka pian perintövero tulee maksettavaksi?
Tyypillisesti noin 6–12 kuukauden kuluttua kuolemasta. Aikataulu riippuu perunkirjoituksesta (tehtävä 3 kk sisällä) ja Verohallinnon käsittelyajasta. Yli 500 euron vero jaetaan kahteen erään.
Ovatko henkivakuutuskorvaukset verovapaita?
Eivät. Aiempi 35 000 euron verovapaus poistui vuonna 2018, joten korvaus on nykyään kokonaan perintöveron alainen. Vakuutus tarjoaa silti nopeaa likviditeettiä perintöveron maksamiseen.
Onko lahjaveron asteikko sama kuin perintöveron?
Asteikot ovat samat, mutta verovapaat rajat eroavat: perintöveron alaraja on 30 000 euroa ja verovapaan lahjan raja 7 500 euroa kolmen vuoden aikana samalta antajalta.
Vastuuvapauslauseke
Tämän sivun sisältö on tarkoitettu ainoastaan yleiseksi tiedoksi perintö- ja lahjaverotuksesta. Se ei ole oikeudellista tai verotuksellista neuvontaa, eikä yksittäistä tilannetta voi ratkaista pelkästään tämän perusteella.
Perintö- ja lahjaverotuksen euromäärät, asteikot ja säännöt voivat muuttua, ja oma tilanteesi voi vaikuttaa verotukseen. Tarkista ajantasaiset luvut ja laske veron määrä Verohallinnon virallisilla työkaluilla. Perintösuunnittelussa ja monimutkaisissa tilanteissa käänny lakimiehen tai veroasiantuntijan puoleen.